Singapore, toukokuu 2015

Toukokuun alussa tein viikon mittasen visarunin Singaporeen. Viikko oli muuten pitkä aika Singaporessa! Ja mikäli olisin näitä lentoja varatessa tienny, että olen menossa Suomeen kesäkuussa, en todella olis lähteny Singaporeen näin pitkäks aikaa. Singaporessa kävin taas ostelees. Olihan hommattava vaatteet Leenan häihin ja mitä näit kaikkii muitakin tarpeita oli. Kuten esim pikku-imuri. Jos joku olis mulle pari vuotta sitte kertonu, että tulen nauttimaan imuroinnista kuin hullu puurosta, olisin ehkä nauranu itteni kuoliaaks. Mut näin ne hommat muuttuu. Ja jännästi on se imurointi kuitenki mielekkäämpää, ku lattioiden lakasu...

Singaporea sieltä täältä.

Dave myös tilas itselleen partakoneen. No, sillä lopputuloksella, että lähtiessä Singaporen lentokentällä turvatarkastuksessa selviteltiin ja säädettiin, koska väittivät, että mulla on sakset mun repussa?! Intin tiukkana vastaan, että mulla ei salettiin ole saksia repussa, ninku ei varmasti muuten ole! Mut hei, olikii! Enpä ollu meinaa tullu ajatelleekskaa, että siel partakonepakkauksessa on myös sakset... Nöyristellen sitten anteeksi pyytelin ja vähin äänin sakset luovutin turvatarkastajille. Sattuuhan näitä...

Elokuvissa tuli taas käytyä useampaan kertaan. Kävin myös kattomassa elokuvaa nimeltä ”Cymbeline”. Ja siis todella kävin vähän kattomassa, koska oliki niin silkkaa kuraa, että jouduin lähtee kesken pois. Jotenki ei oo mun mielest pakko puhua Shakespearea. Ei oo. Kävin myös nähtävyyksien äärellä, muun muassa todella oudossa puistossa nimeltä Haw Par Villa. Oli todella outo. Little Indian Tekka Marketilla kävin syömäs lähes joka päivä (koska halpaa ja mielettömän hyvää intialaista ruokaa).

Haw Par Villa

Haw Par Villa

Little India

Little India, Tekka Market

Little India

Santosan saarella kävin Trick Eye Museumissa, jonne oli suhteellisen tyyriit liput, mut joka oli silkkaa upeutta.

 

Singapore ei oo niin kallis, mitä kaikki aattelee. Onhan se siis kallis verrattuna suurimpaan osaan Kaakkois-Aasian maista, mut kyllä sielläki halvalla selviää. Santosan saaren kaikkiin nähtävyyksiin on lähes naurettavan kalliit liput, mut katuruoka ja joukkoliikenne on halpaa (ja toimivaa). Lentokentälle pääsee näppärästi metrolla. Singaporesta sitten jälleen kerran Balin kautta takasin Gileille.

Chinatown