Indonesia 2014, Osa 1: kesäkuusta syyskuuhun

Nonii blogi onkin viettäny melkoista hiljaiseloa sitte toissavuoden kesäkuun. Viimesin merkintä taiskii olla, että Gili Trawanganille on saavuttu, eikä sieltä ole aiettakaan hetkeen minnekkään lähteä. Lopulta se hetki venähtikin sitte yli vuodeks, hups... No, mitä näit nyt on, ja nyt back in business!!! Tähän reiluun vuoteen on mahtunu kaikenlaista, enkä oikee tiije, että mitenpäin sitä tästä nyt lähtis purkamaan... Mut ehkä se tästä pala kerrallaan.

Gili Trawangan

Ilottelua ja elostelua Gileillä.

No, tosiaan toukokuun lopulla saavuttiin Gili Trawanganille, josta sitten hiljakseen alottelin mun divemasterin suorittelua. Kaks ekaa kuukautta sujukin mukavasti sukellellessa ja bilettäessä. Tapasin upeita tyyppejä ja elämä oli ihanaa. Jussi ja Roopekin oli viel kuvioissa mukana, ja kesäkussa meijen filippiiniläinen frendi John tuli kolmeks viikoks meitä saarelle moikkaa. Jussi jatko matkaa kesäkuun lopussa, Roope oli heinäkuun lopulle.

Heinäkuun alkuun asti eleltiin yhessä homestay-paikassa, mut sit heinäkuun alusta vuokrasin oman torpan. Vuokra oli 2,5miljoonaa rupiaa eli about 170€/kk. 

Gilin katuja.

Kämppä, jossa asuin ekan puol vuotta.

Paketti Suomesta perillä!! Ja mistä huomaa, et residenssissä asuu kissa?!

 

Happy days!

Sattuuhan näitä... Vähän merisiiliä sormessä, tulikorallia polvessa ja tasapainovaikeuksia elämässä...

 

Juomapelejä kaupan yläkerrassa.

Yhteistä illanviettoa baareilla.

Itse divemaster-training oli vaihtelevasti upeutta ja haastavuutta. Päivät oli pitkiä (8-18, ja välillä vielä iltavuoro nupiks 18-21), mut antoisia. Me tehtiin kaikkia mahdollisia asioita, joita sukelluskaupassa kuuluu tehä. Treenattiin taitoja, avustettiin kouluttajia ja divemastereita, opeteltiin huoltamaan varusteita, opeteltiin valokuvausta, siivottiin välinevarastoa ja mitä kaikkea. Saatiin myös sukeltaa aivan rajattomasti, ja mulle kertykin yhteensä melkein 150 sukellusta! Usein kuitenki sukelsinkin kahdestaan mun parhaan DMT(divemaster-trainee)-toverin Finnin kanssa. Päivittäin saatettiin tehä jopa 4 sukellusta. Välillä päivät alko sillä, että kannettiin veneeltä 30 tankkia per naama rannalle, välillä treenattiin altaassa ja välillä oli teorialuentoja ja fysiikkaa. Välillä oli persettä, mut suurimman osan ajasta kuitenkin upeutta ja mahtavuutta. Happy days. 

Siellä mie kotkarauskun kans pokkana sukeltelen.

  

Kesäkuun lopulla tehtiin Roopen kanssa viikon mittanen retki Lombokiin, kun alko Gili T kyllästyttämään. Lombokissa käytiin Kuta Beachilla ja elosteltiin Senggigissä. Kutalla vuokrattiin skobo ja kierreltiin kaikkia ihania rantoja. Uitiin, makailtiin biitsillä ja juotiin Bintangia. Senggigissä otettiin astetta parempi hotelli uima-altaineen kaikkineen. Oli mahtavuutta. 

Matkalla Lombokiin. Taustalla aurinko laskee Gili Trawnganin taakse..

Kuta Beach, Lombok.

Koirut ja Roope Kutalla.

Kuta Beach, Lombok.

Auringonlasku meijen resortin rannassa, Senggigi, Lombok.

Holiday Resort, Lombok.

Happy Bar, Senggigi.

Rinjani-tulivuoren vesiputoukset.

Heinäkuun lopussa sitten lähettiin Roopen kanssa Malesiaan, Johon Bahruun (jossa ei ollut yhtään mitään, mut halvat lennot), josta minä sitten palasin saarelle ja Roope jatko matkaa Singaporeen. 

 

Oli muuten niin upeeta Johor Bahrussa, että sieltä on otettu yks kuva...

  

Elokuussa sitten opintojen loppukiri ja Divemasterin tutkinto suoritettuna. Huumaa. Ja kaiken kruunasi tietty ikimuistoinen snorkkelitesti. Onneks sitä ei tartte tehä ku kerran elämässä...

Se ois sitten siinä!

 

Snorkkelitesti-ilta alko ihanasti salmarin imailulla...

Ja ihan pienellä Bintangin lipittelyllä...

Kunnes sitten päästiin ihan asiaan eli snorkkelitestiin... Loput kuvat kertonee enemmän, ku mitkään sanat maailmassa...

Tutkinnon suorittamisen jälkeen aloinki sitte paiskia duunia täyspäiväisesti. Kuukauden verran tein duunia, kunnes oli seuraavan visarunin aika. Visarunin ja pienen irtioton. Teinki sitten visarunin Intiaan, jossa lomailin kuukauden, jotta jaksais sitte taas saarella rankkaa divemasterin elämää. 

 

Rankkaa duunia iltavuorossa... Ja kyllä, me saadaan juoda bisseä iltavuorossa.