Indonesia 2014, Osa 2: Lokakuusta Joulukuuhun

Intiasta palasin jälleen Balin kautta, ja tällä kertaa oli jopa aikaa sukellusvälinekaupoille. Ostin itselleni kaikki tarvittavat härpäkkeet, ja kyllä sit kelpas! Siinä sitte alkokin arki ja työnteko. Asuin edelleen samassa kämpässä, muutamat kissanpennut oli ilmestyny lisää mun reissun aikana, muuten kaikki oli kuten ennenki.

Intian reissun ajan vuokrasin mun kämpän Katjalle, ja pakastimessa odottiki ihana yllätys, jonka Katja oli mulle Suomesta tuonu. Jee, parasta iltapalaa hetkeen!

Mun kodin kissuja.

Vuoden lopus alko olee iltasin niin kylmä, et oli pakko kaivaa villasukat esille.

Mun Intian reissun aikana meille oli tullu neljä uutta DMT:ta: Dave, Layla, Annelie ja Madeleine. Ja kuten aika tuli näyttämään, kaikista neljästä kehkeytyi mulle tosi läheisiä ja hyviä ystäviä. Lisäks tutustuin Ashiin, joka myöskin divemasteriaan saarelle tuli suorittamaan. Ash ja Dave onki ollu mun ehdottomasti parhaat ystävät saarella, ja me hengattiinki yhessä melkein joka päivä. Ja ilta. Tähän aikaan oli meno muutenkin melko villiä ja bailuilla käytiin useaan kertaan viikossa. 

Mun suosikkipojat! Ash, Biscuit ja Dave.

Allastreeneihin on mentävä hevoskärryillä, koska meil ei oo omaa allasta.

Kutri. LOL.

Gilit. Vasemmalla Trawangan.

Aquaddictionin ranta.

Perus-duunihommia.

Hillitön parvi makrilleja, Shark Point.

Shark Point

Shark Point

 

Tervetuloa mun maailmaan. Vedenalaisessa maailmassa myös ykssarviset on totta!

Me järkkäiltiin iltasin myös grillibileitä meijen kaupan rannalla. Oli upeeta ajanviettoa yhessä. Myös joka ikinen kerta, ku meillä oli grillibileet, saarelta katkes sähköt. Tohon aikaa meijen kaupan generaattori ei tietty toiminu, joten sähköjä ei kertakaikkiaan ollu. Mut onneks meil oli läjäpäin sukellustaskulamppuja, jotka oli upeen monikäyttösiä.

Bounty

Turtle Heaven

Turtle Heaven. Nemo löydetty.

Mustekalahommia, Turtle Heaven

Rankkaa painaa duunia, Turtle Heaven

Turtle Heaven

Lokakuussa saarella järjestettiin massiiviset Halloween-bileet. Saarella järkätään jatkuvasti kaikenlaisia bileitä ja kissanristiäisiä millon mitäkin asiaa juhlistaakseen. Halloween-bileet oli kyl yhet mun suosikeista koko syksyn aikana.

 Meijen kaupalla on liuta kissuja. Ja nyt myös jänes. Mitähän vielä?

Kissut ja jänes, jonka nimi oli Klinchi, joka on bahasaa, ja tarkottaa jänistä. Ja meijen uus kissinpentu, Chicken.

 

Munchies. Joka ei oikein ymmärtäny, et mitä hiirelle pitäis kissan tehä...

Joskus marraskuun tietämissä saarelta rannan läheisyydestä bongattiin suolaisenveden krokotiili. Työkaverit oli tekemässä yösukellusta, ku ne bongas krokon uiskentelemasta. Jäi muuten se yösukellus lyhyeen... Krokosta tehtiin tän jälkeen useita eri havaintoja. Kreisiä. Minä ja mun työkaveri Dan lähettiin yks päivä asioiksemme kameran kanssa sukeltamaan saitti nimeltä Trawangan Slope, koska sen läheisyydestä kroko-havainnot oli tehty. Krokotiilia ei bongattu, mut sukellus oli mun siihen saakkasen sukellushistorian pisin: 90 minuuttia. Me yritettiin metsästää krokotiilia myös maista käsin niin, että sidottiin lihakimpale narun päähän ja sitä sit veteen heiteltiin. Krokotiilia ei kiinnostanu palaakaan, eikä lihapala kelvant kellee.

Deep Halik

Deep Halik

Hann's Reef

Manta Point

Manta Point

Manta Point

Meno Wall

Käytiin myös useampaan otteeseen Lombokissa. Milloin viisumia pidentämässä, milloin ostoksilla ja millon mitäkin. Squareen (joka on ravintola Lombokin Senggigissä) päädyttiin myös useita kertoja. Square järjestää joka kuukauden eka perjantai "syö ja juo niin paljon viiniä kuin haluat"-illan, joka kustantaa 400 000IDR eli noin 27€. Arvatenkin näin toimimme. Dan hoiti muutaman ekan kerran meille sieltä pöytävarauksen. Eikä ollu muuten ravintolan henkilökunnalle helppoa kirjottaa Danin nimeä. Ekalla kerralla se tais olla Mr. Dean ja tokalle kerralla Mr. Jean. Lollikset.

Mr. Dean ja muu jengi Squaressa.

Elostelua Squaressa. Taas.

Marraskuussa pääsin myös vihdoin (melkein vuoden odottelun jälkeen) tekemään sukelluksen Japanilaisen sotalaivan hylylle. Ärsyttävästi mun syvin mitta on 44,9 metriä. Grrr. Pomo kerto, että voin sit seuraavalla kerralla ottaa lapion mukaa, ni saan kaivettua hiekkaa pois sen verran, että saan 45 metriä...

Pientä huumaa, kohta mennään!

44,9 metriä, grrrrr!!!

Illalla oli helppo hymyillä.

Mun suosikkitytöt <3

 Marraskuun lopussa oli Daven snorkkelitesti, ja se onki yks ikimuistoisimmista ja upeimmista illoista (ja öistä ja aamuista) ikinä. Varsinaisten bileiden jälkee minä, Ash, Dave, Michelle ja Josh jäätiin viel biitsille hengaamaan ja auringonnousua kattelemaan. Samaisena aamuna Ash otti yhen maailmankaikkeuden hienoimmista kuvista. Ja se kuva kiteyttää hyvin koko sen tunnelman.

Kaupalla valmistautumista iltaan.

Varsinainen snorkkelitesti, Irkkubaarissa.

Aurinko nousee Rinjanin takaa.

Tää kuva on vaan jotain niin sanoinkuvaamattoman huisia.

 

Ja sithän sitä oliki jo aamu...

Joulukuun puoli välissä tein kahen yön visarun-reissun Singaporeen. Ennen Singaporeen menoa mun oli myös pakko käydä Kutalla vähän shoppailees, meinaa mun kaikki vaatteet alko olla siinä pisteessä, että ne kertakaikkiaan alko hajoo käsiin... Shoppailu onkin ainut syy, mikä saa mut Kutalle menemään näinä päivinä. Singapore oli tosi kiva, eikä läheskään niin kallis, mitä kaikki oli antanu ymmärtää. Singapore muistutti mua tosi paljon Suomesta: kaikki toimii, julkinen liikenne kulkee aikataulussa, kaikkialla on siistiä, ihmiset ei tuijota ja liikenne on hallittua. Kuin Suomi trooppisessa ilmastossa. Singaporessa shoppailin ja shoppailin ja shoppailin. Ja kävin kumpanaki iltana elokuvissa. Kera irtokarkin j popkornin.

Shoppailua Kutalla. Jalassa olevat shortsit oli ehjimmät, mitä kaapista löyty. Shoppailun aika ei siis todella ollu hetkeäkään liaan aikasin...

Joulukuussa oli myös Annelien ja Madeleinen snorkkelitesti. Mieletömän upea ilta oli muuten tääkin!

Osa meijen sillosesta duuniporukasta.

Peruskaavan mukaan: kaupalla valmistautumista iltaan.

Snorkkelitesti ja jatkot Lavassa.

Joulun vietto suju rauhallisissa merkeissä työporukan kanssa. Töissä meillä oli myös "secret Santa" (eli kaikkien nimet laittettiin lappuihin, joista jokainen poimi yhen nimen, ja sille sitten ostettiin lahja, kertomatta, keltä se oli). Sain pukilta vodkapullon ja paketillisen extra Jossia. Mistä pukki ties?! Vuos saarella vaihtukii sitte pikkusen railakkaamissa merkeissä. Näin se oli sitte ohi vuos 2014. 

Näin jouluiselta näytti Gileillä.

Nyt ehkä jo vähän jouluisemmalta?!

P.S.
Taisin unohtaa edellisestä Indonesian päivityksestä mainita, että syyskuussa bongattiin valashai. Kerron sen nyt tässä, että se ei jäis ihan huomiotta.