Jaisalmer

No, sen jäätävän kylmän yöbussin jälkeen saavuttiin sitten tolkuttoman kuumaan Jaisalmeriin. Rinkat oli aivan yltäpäältä (ja vähän myös sisältä) pölyssä. Se ei sinänsä oo ihme, koska oltiinhan ajettu bussilla koko yö aavikon halki. Voin myös kertoo jo tässä vaiheessa, että viiden päivän oleilun jälkeen sitä pölyä oli JOKA PAIKASSA.

Kerran pölystä jo pudisteltu rinkka ja meijen guesthouse.

Jaisalmerissa tehtiin kameli-trekki, muuten lähinnä chillattiin. Ja siis sillä oli lähes koko ajan +40 astetta, niin ei siellä kyllä paljon mitää jaksanu tehäkkää ennen auringonlaskua. Ja hyvin vähän senkään jälkeen. Kaikkialla ihmiset vaa laiskotteli tekemättä mitää, enkä kyl yhtää ihmettele, se kuumuun (ja kuivuus ja ilman pölyisyys) veti meinaan ihan voimattomaks, oli ihan, ku olis aivo-pöhö ja kokovartalo-lamaannus päällänsä koko ajan.

Child beer. LOL.

Seinämaalauksia Jaisalmerissa.

Jaisalmer.

Meijen sviitti.

Mun upee tyyli ja Roopen uuden boxerit, jotka eivät kestäny istumista.

Jaisalmerissa on myös valtion laillistama Bhang Lassi-kahvila. Sieltä saa siis ostettua kannabis-pirtelöitä ja kannabiskakkuja ja mitä näitä nyt on. En oo ihan varma, et kuinka monessa paikassa näitä Bhang Lassi-mestoja Intiassa on, mutta sen tiijen, että ainaki Varanasissa on myös valtion laillistama Bhang Lassi-mesta.

Jaisalmerin kaduilla.

Lehmiä ja possuja kaikkialla.

Muuten Jaisalmer oli täynnä kaikennäköisiä nahkavalmisteita. Sekä hienoja päiväpeittoja. Ja tyynyliinoja. Ja kenkiä. 

Paikalliset menopelit.

Ihana ravintola. Harmi vaan, että sieltä ei saanu mitään ruokaa, ku siellä käytiin...

Hedelmä-lassi ja Jaisalmerin linnitus illala.

Jaisalmerin linnoitus.

Jaisalmer.

Tehtiin Jaisalmerista käsin kamelisafari Tharin autiomaahan. Retki kesti siis yhen yön ja makso 1600rs. Meillä kävi mieletön munkki, ja pystyttiin ajoittamaan tää meijen retki täydenkuun ajaks, jei! Retkelle lähettiin siis jeepillä Jaisalmerista. Meijen lisäks porukkaan kuulu (oppaiden yms lisäks tietty) yks ranskalainen kundi ja uus-seelantilainen pariskunta. Matkalla sinne Tharin autiomaahan me pysähyttiin jossain hylätyssä kylässä. Kylän jälkeen saavuttiin toiseen, ei-hylättyyn, kylään, josta sitten otettiin kamelit alle ja suunnattiin kohti autiomaata ja dyynejä. 

Aavikon valtatie ja meijen aavikkoratsu.

Hylätty kylä.

Hylätty kylä ja turret.

Matkalla Tharin autiomaahan.

Kameli-kaverit.

No, oikeestaan ne kamelit oli dromedaareja, ja niillä oli erittäin, erittäin epämiellyttävä ratsastaa. Ei hyvälle terveydelle, sanoisin. Mut joka tapauksessa. Siellä yöpaikassa sitten meitä ootti sellaset heteka-tyyppiset ratkasut yöks. Illalla syötiin ja pelailtiin korttia ja ihailtiin tähtitaivasta ka täyttä kuuta. Oli melkosen eeppinen olo muuten nukkuu siellä autiomaassa taivasalla. Ja kylmä oli, mut onneks oli paksut viltit!

Ja Roope vaan dataa...

Jei!

Roope!

Kameli-hommia.

Kamelin peräsin.

Kamelit chillaa meijen yöpaikalla. Tosin hetkeä myöhemmin mun kameli yritti karata. Se juostiin kiinni. Ei mun toimesta.

Auringonlasku-hommia Tharin autiomaassa.

Tällä mie tulin, ja tuolla mie nukuin.

Auringonlasku Tharin autiomaassa.

Auringonlasku Tharin autiomaassa.

Seuraavana aamuna sitten aamuapalan jälkeen takasin kylään kamelin selässä. Tai siis kaikki muut meni kamelin selässä, paitsi minä. Mun hanuri huus jo sellasta hoosiannaa, että noin viiden minutin päästä siitä, ku olin kamelin selkään asettunu, vaadin päästä sieltä alas. Kävely oli hyvin paljon miellyttävämpi vaihtoehto. Myöhemmin joskus puhuin kameliratsastuksesta ystäväni Riccardan kanssa, ja pystyn täysin yhtymään Riccardan näkemykseen siitä, että ainut kiva asia kameliratsastuksessa oli siitä otetut valokuvat.

Jep. Ehdotomasti paras osa kameliratsastusta. Valokuvat.

Ou jeah!

Jaisalmerista matka sitten jatkui yöjunalla kohti Jaipuria. Jaipurissa olisi luvassa muutaman tunnin junanvaihto, jonka jälkeen muutaman tunnin (ilmastoitu) junamatka Agraan.